Azerbaidžan on ilmoittanut "tulevaisuuden ilmastoinvestointirahastosta", jonka tavoitteena on kerätä vähintään miljardi dollaria fossiilisia polttoaineita tuottavilta mailta ja yrityksiltä, mukaan lukien valtion öljy-yhtiö Socar. Rahasto kohdentaa varoja kehitysmaiden ilmastohankkeisiin, jotka tarvitsevat tukea, seuraavan sukupolven kansallisesti määriteltyjen panosten täyttämiseen 1 asteen lämpenemisen pitämiseksi saavutettavissa olevissa rajoissa ja luonnonkatastrofien seurausten torjuntaan.
Rahaston pääkonttori sijaitsee Bakussa, Azerbaidžanissa, sen hallitukseen kuuluu rahoittajien edustajia, ja riippumaton tarkastusvaliokunta julkaisee neljännesvuosittaisia tietoja, mukaan lukien talousraportit ja hankearvioinnit. Osakkeenomistajat tekevät päätökset yhdessä, ja kansainvälisten rahoitusasiantuntijoiden kanssa perustetaan työryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää edelleen hallintomallia ja rahoitusmekanismia.
”Toiminnan mahdollistaminen on olennainen osa COP29-agendaa, ja olemme sitoutuneet johtamaan esimerkillä. Olen kiitollinen Azerbaidžanin presidentiltä saamastani ohjauksesta ja tuesta”, sanoi COP29:n tuleva puheenjohtaja Mukhtar Babayev. ”Olemme kuulleet, että yhteisöt haluavat tekoja, eivät sanoja, ja tänään käynnistämällä ilmastorahoitusrahaston otamme merkittävän askeleen. Kehotamme lahjoittajia liittymään meihin, jotta voimme täyttää COP29-suunnitelman kunnianhimoisuuden lisäämiseksi ja toiminnan mahdollistamiseksi.”
”Tämä hallitustenvälinen yhteistyöprosessi ja jokavuotinen COP-kokous ovat erittäin merkittäviä. Ihmiskunnan paras toivo on välttää maailmanlaajuinen ilmastokriisi ja levittää hiilestä irtautumisen ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn valtavia hyötyjä”, sanoi YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Simon Stiell. ”Onnistunut COP-kokous Bakussa on tärkeämpi kuin koskaan. Mutta tämä prosessi ei ole helppo, ja tehtävää on paljon. Olen kiitollinen tulevan COP-puheenjohtajan, hänen tiiminsä ja heidän johtamiensa aloitteiden kovasta työstä menestyksen perustan luomiseksi.”
COP29-pääneuvottelija Jalchin Rafijev sanoi: ”Olemme arvioineet rahoitusmarkkinoiden puutteita ja kuunnelleet tarkasti yhteisöjen huolenaiheita. Tämä on ensimmäinen rahasto, johon osallistuu sekä fossiilisia polttoaineita tuottavia maita että öljyn, kaasun ja hiilen alan yrityksiä. Se on ensimmäinen, joka sekä tarjoaa investointeja että puuttuu luonnonkatastrofien seurauksiin. Ja se on ensimmäinen, joka vastaanottaa vuosittaisia siirtoja rahoittajiltaan. Olemme myös kiinnittäneet erityistä huomiota saatavuuteen ja nopeuteen luonnonkatastrofien seurausten käsittelyssä sekä sen varmistamiseen, että osakkeenomistajat tekevät päätöksiä yhdessä.”
Rahasto perustettiin samaan aikaan, kun maan voimakasta riippuvuutta hiilivetytuloista kritisoitiin jatkuvasti. Samaan aikaan BP ennustaa öljyn ja kaasun kysynnän kasvavan, vaikka se tunnustaakin puhtaaseen energiaan siirtymisen tarpeen.
Tämä aloite seuraa presidentti Ilham Alijevin aiempaa puolustuspuhetta Azerbaidžanin huomattavista öljy- ja kaasuvaroista, joita hän kuvaili "jumalan lahjoiksi". Rahastoa pidetään askeleena kohti maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, vaikka maa on erittäin riippuvainen hiilivetytuloista.
Edellisessä COP28-huippukokouksessa Dubaissa lähes 200 maata sopi fossiilisten polttoaineiden asteittaisesta luopumisesta tasapuolisella tavalla nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Kriitikot kuitenkin kyseenalaistavat Azerbaidžanin sitoutumisen öljy- ja kaasuriippuvuutensa vähentämiseen.
Öljyn ja kaasun kysyntäennusteet nousivat
Yksi maailman suurimmista öljyntuottajista, BP, nosti hiljattain ennusteitaan tulevasta öljyn ja kaasun kysynnästä, mikä viittaa uusiutuvaan energiaan siirtymisen hidastumiseen. Energiajätin vuosittaisessa arviossa öljyn kysynnän arvioidaan olevan 97.8 miljoonaa barrelia päivässä vuoteen 2035 mennessä, mikä on yli 5 % enemmän kuin viime vuoden arviot.
Vaikka BP myöntää, että puhtaaseen energiaan on siirryttävä nopeasti, raportissa todetaan, että nykyinen uusiutuvan energian kasvu ei riitä vastaamaan maailmanlaajuiseen energiantarpeeseen. Tämän vuoksi BP odottaa öljyn ja kaasun merkittävän roolin jatkuvan seuraavien 10–15 vuoden aikana.
Ennusteessa korostetaan myös petrokemian ja kehittyvien talouksien öljyn kysynnän pysymistä vakaana, mitä vauhdittavat kasvava vauraus ja elintaso. Fossiilisten polttoaineiden kulutusennusteiden kasvusta huolimatta BP ennustaa hiilidioksidipäästöjen laskevan vuoteen 2050 mennessä nettonollapäästöskenaariossa.
COP29-kokouksen lähestyessä ja ilmastorahoituksesta käytävän keskustelun jatkuessa nämä kehityskulut korostavat talouskasvun ja ympäristön kestävyyden tasapainottamisen monimutkaisia haasteita.
